Energiatehokkuus Routiolla ja Lohjalla – missä mennään ja mihin voi vaikuttaa? E-Laskelmat Oy:n vieraskirjoitus
EU on pyrkinyt vähentämään ilmastopäästöjä usein eri keinoin, joista yhtenä on velvoite laatia rakennukselle energiatodistus. Energiatodistusta sekä energiatehokuutta koskevaan kansalliseen lainsäädäntöömme on siis tullut (ja tulee myöhemminkin muutoksia), joiden raamit tulevat EU:sta. Tässä artikkelissa tarkastelemme Lohjan ja Roution rakennuskannan energiatehokkuutta nykyisen (v. 2025) lainsäädännön valossa, kerromme energiatodistuksesta, sekä annamme vinkkejä siihen, miten energiatehokkuuteen voi vaikuttaa.
Kirjoittaja: E-Laskelmat.
Energiatodistus
Energiatodistuksen on tarkoitus kuvata itse rakennuksen energiatehokkuutta ja siksi sen laadinnassa esimerkiksi sääolosuhteet ja rakennuksen käyttö on vakioitu. Uudisrakennuksille energiatodistus tulee laatia osana energiaselvitystä jo rakennuslupavaiheeseen. Erityyppisille uudisrakennuksille on myös asetettu tietyt energiatehokkuusvaatimukset, eikä E-luku saa ylittää asetettuja raja-arvoja.
Vanhoilta olemassa olevilta rakennuksilta energiatodistusta vaaditaan, kun rakennus myydään tai vuokrataan – energiatehokkuudelle ei kuitenkaan ole asetettu vaatimuksia. Riittää kun energiatodistus on laadittu.
Energiatodistus on rakennuskohtainen, joten jokainen esimerkiksi kerrostalon huoneistoista saa yhden, yhteisen energiatodistuksen. On hyvä myös huomata, että vanhoilta olemassa olevilta asuinrakennuksilta energiatodistusta vaaditaan, vaikka vain yksi huoneistoista myytäisiin tai laitettaisiin vuokralle. Energiatodistuksen hankintavastuu on tällöin kuitenkin taloyhtiöllä.
Joitakin poikkeuksia velvollisuuteen hankkia energiatodistus on olemassa – esimerkiksi lämmitetyltä nettoalaltaan alle 50 m2 rakennukset eivät tarvitse energiatodistusta.
E-luku on energiatodistuslaskennan tärkein laskentatulos. Hieman yksinkertaistetusti: E-luku kuvaa sitä, kuinka paljon energiaa rakennus kuluttaa vuodessa pinta-alaansa kohden.
Energiatehokkuusluokka määräytyy E-luvun perusteella. Energiatehokkuusluokista A-G, A on paras ja G huonoin luokitus.
Energiatehokkuus Lohjalla ja Roution alueella
Koko Suomeen on laadittu lähes 250 000 energiatodistusta, Lohjalle noin 3000 ja Roution postinumerollakin löytyy energiatodistuksia 157 kappaletta. Sekä koko Lohjan että Roution rakennukset muistuttavat energiatehokkuusluokituksiltaan muuta Suomea. Esimerkiksi A-energiatehokkuusluokituksen saaneita rakennuksia on koko Suomen rakennuksista 9 prosenttia, kun Lohjalla luku on 6 prosenttia ja Roution alueella 8 prosenttia.
Huonoimman G-energiatehokkuusluokan rakennuksia on Suomen rakennuksista vain 1 prosentti, eikä Lohjalla tai Roution alueellakaan niitä ole kuin 2 prosenttia rakennuksista.
Energiatehokkuusluokkien jakauma koko Suomessa, Lohjalla ja Roution alueella
Yleisesti ottaen energiatehokkaimmat rakennukset (B- ja erityisesti A-luokan rakennukset) ovat suurimmaksi osaksi uusia. Uudisrakennuksilta on nimittäin vaadittu aina vain parempaa energiatehokkuutta. Esimerkiksi uusille asuinkerrostaloille on rakennusluvan saamiseksi asetettu E-luvun raja-arvoksi 90, mikä tarkoittaa B-energiatehokkuusluokkaa. Tämä on siis vähimmäisvaatimus uusille asuinkerrostaloille.
Hyvä energiatehokkuusluokka
Usein hyvän energialuokan saa uudehko rakennus, jossa lämmitysmuotona on kaukolämpö tai maalämpö. Suora sähkölämmitys näkyy tällä hetkellä energiatodistuksessa kaukolämpöä huonompana lämmitysmuotona. E-lukua laskettaessa sähköenergian kulutus kerrotaan nimittäin luvulla 1,2 kun kaukolämmölle kerroin on 0,5. Tämä asetelma saattaa kuitenkin muuttua lähitulevaisuudessa lainsäädännön ja asetusten myötä, jos energiamuotojen kertoimia muutetaan. Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.
Muita energiatehokkuusluokkaan merkittävästi vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi rakenteiden (yläpohja, alapohja, ulkoseinät) eristystaso, ilmanvaihtojärjestelmän tyyppi (koneellinen poisto / painovoimainen / koneellinen tulo- poisto lämmöntalteenotolla) ja mahdollinen aurinkosähköpaneelijärjestelmä. Nykyaikaisten tulo – poisto ilmanvaihtokoneiden kyky siirtää lämpöä poistoilmasta tuloilmaan voi olla jopa yli 80 % vuositasolla. Tämä tarkoittaa, että yli 80 % (muuten harkoille puhallettavasta) lämmöstä saadaan palautettua takaisin rakennuksen käyttöön.
Suorasähkölämmitteisissä taloissa ilmailmalämpöpumput ovat usein harkinnan arvoinen investointi. Lämpöpumpputekniikka kehittyy ja ilmailmalämpöpumppujen SCOP-luvut paranevat. SCOP-luku kertoo siis, kuinka paljon sähköä kuluu suhteessa tuotettuun lämmitysenergiaan vuoden aikana keskimäärin. Jos SCOP-luku on esimerkiksi 4, niin yhdellä kilowattitunnilla sähköä saadaan tuotettua neljä kilowattituntia lämpöenergiaa rakennukseen. SCOP-lukuja vertaillessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että SCOP-luku on ilmoitettu kylmällä ilmastovyöhykkeellä, eikä esimerkiksi Keski-Euroopan olosuhteissa.
Miten muuten energiaa voidaan säästää?
Suihkussa käynti kuluttaa merkittävästi energiaa ja lyhyemmillä suihkuilla voikin helposti säästää. Veden lämmittämiseen kuluu paljon energiaa ja varsinkin uusissa asuinrakennuksissa käyttöveden lämmitys muodostaa suhteellisesti suuren osan rakennuksen energiankulutuksesta. Huoneiston lämpötilan laskeminen yhdellä asteella voi usein kerrotun nyrkkisäännön mukaan tuoda noin 5 % säästön lämmitysenergiassa.
Tulevaisuus ja uudisrakennusten ilmastoselvitys
On toistaiseksi osin spekulaatiota, millä tavalla rakennusten energiatehokkuusvaatimukset tulevaisuudessa tulevat muuttumaan, sillä niiden laadinta on viranomaistasolla yhä kesken. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että uudisrakennuksilta tultaisiin vaatimaan ns. ilmastoselvitystä. Ilmastoselvitys olisi laajempi laskenta rakennuksen koko elinkaarenaikaisista ilmastopäästöistä, jossa huomioitaisiin myös mm. rakennuksen eri osien (esim. seinien) valmistuksen, kuljetuksen yms. aiheuttamat päästöt – energiankulutuksen päästöjen lisäksi. Ilmastoselvitysvaatimuksen ulkopuolelle oltaisiin kuitenkin ainakin toistaiseksi jättämässä mm. pienet asuinrakennukset. Uudisrakennuksille tultaisiin asettamaan ilmastopäästöjen osalta raja-arvot, joita uudisrakennus ei saisi ylittää. Näitä raja-arvoja sitten myöhempinä vuosina kiristettäisiin asteittain.
